Jaska sulloi vaihtorahat lompsaansa ja nappasi iltapäivälehdet kainaloonsa.

-Kiitos ja moi!

Mennessään ulos kioskista hän repi norttiaskia auki ja heitti kääreet oven vieressä olevaan roskikseen.

Baariin oli vain muutama loikkaus, mutta silti sadekuuro ehti kastella hänet. Oli pakko ravistella enimmät tukasta ennen siirtymistä peremmälle.

Jaska marssi tiskille ja rekisteröi ohimennen, että baari oli tyhjä. Vain joku harmaapartainen kantakundi istui peränurkassa lasiinsa tuijottaen. Joku muukin havainto häiritsi Jaskaa, mutta hän ei saanut siitä otetta, ennen kuin myyjätyttö kahahti verhon takaa näkyville.

-Hei, se sanoi.

-Hei vaan, ison ottaisin.

Jaska katseli tyttöä, joka teki työtä käskettyä. Ihan uusi naama. Vaikka olihan siitä jo pari kuukautta, kun hän oli viimeksi käynyt.

-Hiljaista näin alkuillasta?, hän kokeili.

-Niin on, tyttö sanoi. Jotenkin oudosti. Liian painokkaasti.

Jaska sai lasinsa ja maksoi. Myyjätär pyörähti saman tien takaisin verhojen taakse jättäen hänet tiskille ihmettelemään. Ja vitut, hän ajatteli marssiessaan tupakkapuolta kohti. Vielä minä siitä selvän otan. Ei pitäisi olla mitään syytä kohdella häntä noin tylysti.

Kerrankin oli tupakkapuolella paikkoja mistä valita. Hän istui viileään, ilmastoituun tilaan siten, että näki suoraan tiskin ja ulko-oven suuntaan. Ensimmäinen pitkä kulaus tuntui taivaalliselta. Kylmä ohraliemi viilensi sisuksia ja rauhoitti mieltä. Toiseksi viimeinen työpäivä ennen lomaa oli takana. Pian alkaa kesä.

Hän kaiveli norttinsa esiin samalla kun levitti lehden eteensä. Silloin iski ensimmäinen aavistus jostain, jonka hän oli kokonaan unohtanut. Missä helvetissä ovat ne isot mustat tuhkakupit täältä? Konemaisesti hän napsautti liekin sytkäänsä, siirsi sen tupakan päähän ja imaisi kunnon sauhut, vaikka totuus oli suurin kirjaimin siinä hänen edessään lehden etusivulla:

"UUSI TUPAKKALAKI VOIMAAN TÄNÄÄN"

"Laki kieltää tupakoinnin paitsi ravintoloissa, niin myös muuallakin yleisillä paikoilla..."

-Täällä ei saa enää polttaa.

Jaska nosti järkyttyneen katseensa. Tyttö oli tullut taas tiskin taakse.

-Joo, tota sori, mä unohdin kokonaan. Jaska katseli hämmentyneenä vuoroin tupakkaansa ja vuoroin ympärilleen kuin apua etsien. -Mitäs nyt sitten...?

-Sun pitää sammuttaa se.

Tässä vaiheessa Jaskaa alkoi vituttaa. Hän vetäisi vielä pitkät savut ja karisti tuhkakupin puutteessa pitkäksi päässeen tuhkapötkön lattialle.

-Miten?, hän kysyi. -Tai anna olla, tiedän jo. Hän siemaisi lasistaan niin pitkään kuin kakistelematta pystyi ja pudotti sitten tupakkansa sinne. Hän katsoi ikkunasta, kuinka rankkasade roiskui terassilla. Kokoon käärityt varjot valuivat vettä ja penkit lainehtivat.

-Oliskos tuolla saanut polttaa?

-Vasta iltayhdeksän jälkeen.

Jaska tuijotti tyttöä. Se näytti olevan ihan tosissaan.

-Siis mitä vittua? Yhdeksän jälkeen?

-Niin sanoo laki. Ettei ihmiset altistu ohikulkiessaan.

-Ei saatana! Nyt riittää! Jaska tempaisi lehdet mukaansa ja loikki ovelle. -Pitäkää vittu lakinne ja baarinne. Hyvää jatkoa vaan!

Nurkassa istuva hanu irvisti hänelle koko hampaattomalla suullaan, kun hän sukelsi eteiseen ja painui pihalle. Sadekuuro ei ollut laantunut yhtään, joten hän päätti jäädä hetkeksi kattolipan alle rauhoittumaan. Hän kaiveli uudestaan norttinsa ja pisti palamaan.

-Eikös nuorimies tiedä, että viittätoista metriä lähempänä tuota ovea ei saa savustella?

Raakkuva ääni tuli takaoikealta. Jaska kääntyi katsomaan. Saatanan ämmä.

-Se on kuulkaa semmoinen se uusi laki juu, se jatkoi. -Ei saa siinä sauhutella, hus, hus.

Jaska ei meinannut saada sanaa suustaan. Vaivoin hän sai puristettua hampaittensa välistä:

 -Se on sitten rouvan paras vaan hakea virkavalta rikospaikalle. Hän astui samalla nopean askeleen ämmää kohti. -Kuuletteko? Hakemaan poliisia siitä, hus, hus!, hän huusi.

Ämmä oli lentää perseelleen, kun peräytyi niin kiireesti. Se mutisi jotain huumeveikoista mennessään. Hyvä, ettei sentään alkanut apua huutamaan, Jaska ajatteli. Hän veti vielä savut ja napsautti tumpin lentämään muijan perään. Ei ylettynyt heitto.

Hän päätti hitot piitata sateesta ja lähti tallaamaan kotia kohti. Siellä kai vielä saa polttaa, hän noitui. Jo on jumalauta laki tehty! Ja eikös siihenkin baariin ollut ihan vastikään viritetty ne hienot ja varmaan helvetin kalliit ilmastointivehkeet! Mitähän omistaja tuumii nyt? Sehän poltti itsekin!

Päästyään rappukäytävään hän riisui puseronsa ja ravisteli enimmät vedet yltään. Silloin hänen katseensa osui ilmoitustaululle ilmestyneeseen tiedotteeseen. Aamulla sitä ei vielä siinä ollut.

"UUDEN TUPAKKALAIN JOHDOSTA TÄMÄ TALO ON NYT SAVUTONTA VYÖHYKETTÄ"

-Taloyhtiön hallitus on tästä päivästä lukien kieltänyt parveketupakoinnin ja myös tupakointia huoneistoissa pyydetään välttämään. Talon taakse, laissa säädetyn välimatkan päähän, tullaan rakentamaan erityinen tupakkapaikka, jossa tupakointi on sallittu.

01.06.2006  Hallitus

Silloin pimahti. Jaska ryntäsi hissistä piittaamatta portaisiin ja juoksi kaikki kuusi kerrosta kolme askelmaa kerrallaan ylös ja paukautti ovensa perässään kiinni kaikin voimin. Hän haukkoi hetken henkeään ja ryntäsi parvekkeelle. Jumalauta, siellä jo kaivettiin metsän reunassa monttua ja kärrättiin lautoja ilmeisesti penkkejä varten! Ei vittu, ei ikinä!, hän ajatteli. Tämä on kotini ja poltan perkele täällä niin paljon kuin huvittaa!

Hän otti siivouskomerosta paukkupullon mattamustaa, ravisteli niin, että kuula oli lentää pohjasta läpi. Hän avasi käytävän oven uudestaan, ravisteli vielä hetken ja alkoi kirjoittaa oveen:

SAVULLINEN VYÖHYKE - HENGENVAARA!

Hetken mielijohteesta hän poikkesi vielä sisälle ja etsi lipastosta kaikkein rumimman kuvan itsestään ja riensi takaisin työhön. Hän maalasi vielä sanat:

Terveysterroristeilta pääsy kielletty

Täällä vartioin minä

Tämän alle hän niittasi kuvansa.

Sen jälkeen hän veti taas oven voimalla perässään kiinni, meni jääkaapille, otti olutpullon, sihautti sen auki ja pulputti pitkään. Sitten hän painui parvekkeelle ja pisti tupakaksi. Hän veti oikein nautinnollisen pitkiä henkosia, kunnes yskänpuuska sai hänet miltei tukehtumaan. Siitä selvittyään hän huomasi nauravansa hysteerisesti. Liian hysteerisesti. Ja sytytti uuden tupakan.