Mahtava kesä! Helle on hellinyt säälimättä, eikä loppua näy. Nahka on paistettu ja aivot keitetty. Kuten olen sanonut (vai olenko?, no nyt olen), kesällä kaikki on kaunista, paitsi oma peilikuva. Metrikaupalla makkaraa, liikaa lihaa, liikaa kaljaa, liikaa kaikkea. Akut on ladattu ja tankki täynnä, tästä se lähtee - taas.

Yritin nimittäin aloittaa jo eilen kertomalla tarinaa erään pariskunnan ruokailusta, mutta jotenkin siinä aika vierähti niin, että tuli istunnon maksimiaika vastaan (150 min.?), ja kävi niin kuin täällä joku muukin joskus kertoi itselleen käyneen, eli järjestelmä viskasi viattoman ja pahaa aavistamattoman kirjoittelijan ulos kesken kaiken. Ja vaivalla työstetyt lauseet häipyivät bittiavaruuteen iäksi. Pistin toosan kiinni siitä paikasta ja rupesin kittaamaan kaljaa. No, voipi olla, että palaamme tuon mainion pariskunnan toilailuihin tuonnempana. 

Näin aluksi terveiset siihen nimeltä mainitsemattomaan ruokapaikkaan, jossa on tullut usein käytyä lounaalla varsinkin kesäreissuilla. Siellä ruoka kun on hyvää ja halpaa ja ennen kaikkea sitä on riittävästi. Seisovasta pöydästä, tottakai.

Teillä kun on siellä viihtyisässä hirsiseinäisessä ruokasalissanne kahdeksassa isossa pöydässä ainakin 40 asiakaspaikkaa jotka eivät käsitykseni mukaan todellakaan ehdi pölyä keräämään, niin miten jumalauta olette ajatelleet ihmisten tulevan toimeen yhdellä suolapurkilla?? Minä tiedän, että muu ruokanne on niin hyvää, että se ei lisämausteita tarvitse, mutta perunat ovat perunoita teilläkin ja minä haluan laittaa niihin suolaa ilman, että joudun haeskelemaan sitä ympäri salia. Tuliko selväksi? Jos tilanne toistuu, käyn itse sitä jostakin pari kiloa ja täytän muutaman jälkiruokakuppinne niin, että varmasti on joka pöydässä suolaa. Tai sitten lahjoitan teille muutaman lantin, jotta saatte itse ostettua sitä. Enkä varmasti mitenkään salaa ja huomaamattomasti. Jätin muuten ne pari muuta sattumusta tästä pois, kuten huomasitte? Ne voi vielä jotenkuten ymmärtää, yhtä ainokaista suolapurkkia koko salia varten ei. Mutta se siitä, korjatkaa asia.

Tästä muuten tulikin mieleeni se erään tunnetun ja suositun helsinkiläisravintolan ja erään bloggaajan välinen sananvaihto joka on johtanut kaiketi oikeustoimiin asti. Olisikohan hyvä idea, jos teippaisin autonrähjäni täyteen mainostarroja, joissa kerrottaisiin suurin kirjaimin, että täältä tulee Lokaaja itse ja sitten siinä lukisi Vitutusloki ja nettiosoitteet ja kaikki? Vielä voisi teettää rintanappeja ja lippiksiä ja T-paitoja samaan tarkoitukseen - ihan vaikka vaatimattomalla "OLEN BLOGGAAJA" - ilmoituksella? Tiedä vaikka niitä jo olisikin saatavilla. Eiköhän alkaisi palvelu parantua?

Ei mutta taas painavat kesäkiireet päälle ja pitää lopettaa tällä erää. Nähdään pian!