Suorapuheinen mies herättää pahennusta kytkykaupassa.

 

Plim-plom, sanoi jonotusnumerotaulu. Suorapuheinen mies nousi tuolista ja marssi tiskille.

- Jonotin lähes tunnin, päivää, hän tokaisi.

- Päivää vaan, tiskin takana istuva rouvashenkilö vastasi anteeksipyytävästi hymyillen. - Meillä on juuri nyt valtava ruuhka näiden kolmannen sukupolven-

- No siitä minä tulin puhumaankin, kytkykaupasta. Siis kolmannen sukupuolen matkapuhelimista.

- Mistä?

- Vitsi. Menkääpä kertomaan sekin tuolle nurkassa istuvalle kollegallenne. Niinkuin hetki sitten, kun jätitte asiakkaanne tähän orpona istumaan ja kikattelitte tuolla keskenänne.

Palvelutiskihenkilö katsoi suorapuheista miestä loukkaantuneena. - Niin mitä te halusittekaan tietää?

- Kaiken.

- Kaiken? Siis puhelimista vai mistä?

- Kaikesta. Minä haluan tietää kaikesta kaiken, mutta on hermostuttavaa, kun te vaan kikattelette ja hukkaatte aikaani.

- Hukkaan aikaanne? Itsehän te-

- Älkää toistako sanojani koko ajan, vaan kertokaa.

- Kertokaa? Siis mitä te nyt sitten oikein haluatte näistä kolmannen sukupuo- huh, sukupolven matkapuhelimista tietää?

Suorapuheinen mies ei vastannut. Hän katsoi viereisen tiskin myyjätärtä, joka oli pysähtynyt tuijottamaan. Hän avasi suunsa, mutta nainen käänsi nopesti katseensa ja keskittyi asiakkaaseensa. Tämä puolestaan katseli kynsiään.

- Anteeksi kuinka? Mihin me jäimmekään?, kysyi suorapuheinen mies omalta myyjältään

Palveluhenkilö katsoi häntä epätoivoisen näköisenä. - Ei aavistustakaan, nainen huokasi.

- Hyvä on, sanoi suorapuheinen mies. - Olen kuullut, että kaikki haluavat nykyään tehdä kytkykauppaa. En vain tiedä, miksi.

- No, ensinnäkin, kolme gee on tulevaisuutta. Nämä laitteet hyödyntävät uusinta umts-verkkojen teknologiaa-

- Umts? En minä Saksaan ole muuttamassa.

- Saksaan? Nyt en ymmärrä.

- Taasko te alatte toistamaan minua. Umtshan on se Saksan ilmatila, jonka Sonera yritti ostaa!

Nainen tiskin takana vaikeni. Hän vain tuijotti. Kukaan muu sen sijaan ei tuijottanut, vaikka telemyymälässä vallitsikin hiukan vaivautunut hiljaisuus. Seinillä ja katonrajassa oli yhtäkkiä paljon mielenkiintoista katseltavaa.

- Hyvä herra, nainen lopulta sanoi. - Haluatteko te kolme gee -puhelimen, vai ette?

- Mistä minä tietäisin. Minähän tulin kysymään sitä teiltä. Kertokaa te, miksi minä haluaisin sellaisen.

- No, yritetään nyt sitten, nainen huokasi taas. - Näyttäkääpä aluksi nykyinen matkapuhelimenne.

Suorapuheinen mies kaivoi vanhan 3210:nsa ja laittoi sen tiskille. Hän oli varma, että naisen silmissä välähti ja tämä melkein puraisi huultaan.

- Olen pärjännyt sillä loistavasti. Ainakin viisi vuotta jo.

- Juu, en yhtään epäilekään. Mutta voiko sillä-

- Miten niin ette yhtään epäile?

- No en mitenkään. Tarkoitin, että hyvä puhelinhan se on. Itsellänikin oli joskus samanlainen.

- Miksi minä siis haluaisin kolme-gee-umts-kytky-kännykän?

- Voi hyvänen aika! Onko teillä tietokone ja internet-yhteys?

- On.

- Käytättekö sähköpostia? Digikameraa? Ja entä monet muut-

- Käytän. Paitsi en niitä monia muita mitälie-hölynpölyjä.

- No tässä teillä kuitenkin olisivat ne kaikki samassa paketissa - koko ajan mukananne!

- Ahaa. Se on siis henkilöille, jotka ovat tähän asti joutuneet vasten tahtoaan raahaamaan tietokonettaan mukanaan. Olenkin aina miettinyt, millä saisin vanhan Fujitsuni selkääni.

- Te ette nyt haluakaan ymmärtää. Sehän on vain mahdol-

- Ymmärränpäs. Kuulkaas rouva: minä odotan innolla, koska ne keksivät auton, jonka voi ottaa aina mukaansa, siis taskuunsa. Kun te haluatte ajaa johonkin, vaikkapa työpaikallenne, te menette autoonne, käynnistätte sen ja ajatte sillä sen matkan, eikö niin? Minä muuten en näe täällä yhtään autoa, missähän ne ovat?

- Täällä sisälläkö? Hulluhan te olette!

- Hullu mikä hullu. Tulittekos te tänään autolla töihin? Entä työkaverinne? Missä ne autonne nyt ovat? Entä jos teille tulisi yhtäkkiä hillitön tarve hypistellä ja näplätä-

- Hyvä herra, nainen korotti ääntään. - Minusta alkaa tuntua, että te ette tarvitse uutta puhelinta! Ottakaa tämä museoesineenne ja häipykää häiritsemästä työtäni! Ettekö näe jonoa takananne?

Naisen tiukkana alkanut puheenvuoro vaimeni lopussa lähes rukoukseksi hänen äänensä sortuessa. - Lähtekää, olkaa niin hyvä. Lähtekää nyt...

- Nytkö jo? Emmehän me päässeet varsinaiseen asiaan, eli kytkykaupantekoon lainkaan!

Suorapuheinen mies nousi ja nojautui tiskin yli. - Hyvä rouva, luin juuri jostain, että teidän uljas umts-verkkonne rajoittuu toistaiseksi koko lailla kehä kolmosen sisäpuolelle. Siitäkös se geekolmonen tuleekin? Ja olette täysin oikeassa - en takuulla tarvitse turhia lelujanne! Hyvästi!

Suorapuheinen mies kääntyi kannoillaan ja marssi rauhallisesti salin läpi piittaamatta tippaakaan ihmisten mulkoilusta. Kääntyi sitten ovensuussa:

- Ai niin. Missään ei muuten ole sanottu, että voiko sillä kytkykapistuksella myös soittaa?