Paperiteollisuuden kireä työmarkkinatilanne meni sitten tähän asti: koneet seisovat. En halua provosoida ketään mihinkään juupas-eipäs - väittelyyn, mutta muistuttaisin, että paperiteollisuus irtaantui tuposta työnantajapuolen tahdosta. Ja heti tupon alkumetreillä. Eli kyllä tämä kärhämä tilattiin jo silloin. Samoihin aikoihin (muistakseni hieman aiemmin) UPM 

ilmoitti parantuneesta tuloksestaan, jonka kunniaksi se lupasi vähentää väkeä Suomesta ja lisätä panostustaan Kiinaan.

Paperityöntekijöiden palkoista voidaan olla montaa mieltä. Tosiasia on kuitenkin se, että ne eivät tehtaita kaada; sen verran pieni prosentti ne ovat koko kakusta. Eli mielestäni tässä on työnantajapuolella kyse ihan kirkkaasti samasta lyhytnäköisestä voiton maksimoinnista, joka on muutenkin ajan henki. Ja mihin ne voitot menevät? Kovin vähän sitä tuntuu riittävän yhteiseen hyvään.

 

Perlos kunnioittaa tänään veteraanien juhlapäivänä liehuvaa Siniristilippua ilmoittamalla Ylöjärvellä sijaitsevan tehtaansa lopettamisesta. Päätös koskettaa suoraan tehtaan kuuttasataa (600) työntekijää ja välillisesti paljon suurempaa joukkoa. Ihmisiä. Perheitä. Lapsia.

Ylen pääuutilähetys kertoi, että Perloksen mukaan Ylöjärven tehdas on kyllä tehokas, mutta sijaitsee väärässä paikassa. Ilmeisesti oikea paikka olisi ollut Kiinassa tai Meksikossa, joihin tuotantoa tullaan siirtämään. Samassa uutilähetyksessä vilahti jossain sivulauseessa, että Patria aloittaa Hämeenlinnassa 450 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Millähän mielin katsovat Vapaan Suomen taistelleet veteraanit juhlapäivänsä saldoa?

 

Tiedättekö mitä? Tämä yhteiskunta hajoaa. Ja rahamaailman pörssikeinottelijat tietävät sen. Siksi heillä on niin kova kiire kotiuttaa kaikki mahdolliset irti revittävissä olevat voitot. Tänään, huomenna ja joka päivä. Kaasu pohjassa niin kauan kuin peli vetää.