Moni varmaan ihmettelee, mikä meni illalla pieleen paperineuvotteluissa. Neuvottelujahan oli aiemmista pikapalavereista poiketen jatkettu koko päivän ja paikalla olivat taustatukena myös keskusjärjestöjohtajat Ihalainen ja Riski. Julkisuuteen tihkuneiden tiedonmurujen mukaan oli lupa jopa toivoa sovintoesitystä illan aikana. Yhtäkkiä tuli kuitenkin tieto, että neuvottelut ovat katkenneet tuloksettomina ja asiaan palataan mahdollisesti ensi viikolla. Mikä siis meni vikaan?

Seuraava salaa nauhoitettu katkelma neuvotteluista saattaa valaista asiaa ja kertoo meille myös siitä, kuinka vaikeista periaatteellisista erimielisyyksistä on kysymys. Nauha on viekkaudella ja vääryydellä ja vaaroja uhmaten saatu salakuljetetuksi ulos valtakunnansovittelijan toimistosta.

(nauhoitus alkaa, aluksi kuuluu taustaääninä kohinaa, rykimistä, paperien rapinaa, kameroiden räiskettä, kenkien kopinaa, naurua ja yleistä hyminää...)

- Huomio! Kuvaus seis, tiedotusvälineiden edustajat ulos, neuvottelut jatkuvat! Seuraava tiedotus- ja kuvaustilaisuus kello 21.30!

(hälinä kiihtyy hetkeksi, askelia, puheensorinaa ja hymistelyä, kunnes ovien sulkemisen jälkeen hiljaisuus...)

- No niin, hyvät herrat, jatketaan. Aluksi käsittelemme seuraavan kahvitauon - vartin yli yhdeksän - tarjoiluehdotusta. Tässä sovintoehdotukseni molemmille osapuolille.

(kahinaa ja rapinaa ja hiljaisia mumisevia äännähdyksiä...)

- Laittomuutta! Me emme voi hyväksyä Presidentti-kahvia. Valtionpäämies - tai nainen - ei kuulu tähän neuvottelupöytään. Ehdotamme Juhla-Mokkaa.

- Noh, noh, eihän tässä nyt sentään sellaisesta kysymys ole. Me voisimme kyllä hyväksyä presidentin mukaantulon kahvikupissa, heh heh, mutta Juhla-Mokkaa emme, ellemme saa hyvitykseksi merkittävästi suurempaa annosta pullaa ja kakkua. Ja sitten vielä - mitä tulee tähän ehdotettuun mustikkapiirakkaan - emme missään olosuhteissa voi hyväksyä sitä. Se ei voi olla suomalaista työtä tähän aikaan vuodesta, vaan jonkin ulkoistamisjärjestelyn tuloksena ulkomaisella alihintaisella orjatyöllä teetettyä moskaa. 

- Pötyä! Ei tässä ole kysymys juhlapyhistä, vaan kahvista. Sen sijaan ehdotuksessa mainittua raparperipiirakkaa emme me hyväksy, koska se kuulostaa liikaa paperilta. Tämähän on suoranaista laittomuutta!

- Hyvät herrat, mustikkapiirakka ei edusta tässä globaalin markkinatalouden realiteetteja, vaan on ihan taatusti kotimaista viimekesäistä pakastettua tuotantoa. Eikä rapaperi - kröhöm - raparperi, ole tässä muistuttamassa ketään yhtään mistään. Kahvilaatua emme tänä iltana tai tällä viikolla saa vaihdettua, ottakaa tai jättäkää.

(puheensorinaa ja mutinaa...sitten nyrkin jymähdys pöytään)

- Perkele! Näitä laittomia esityksiä on veivattu jatkuvasti ylös ja alas! Minun laitteeni ei kestä sellaista!

- Noh, ei nyt pidä riehaantua, hyvin sinä näyt kasassa olevan. Mutta mustikkapiirakan haluamme pois tästä neuvotteluesityksestä.

- Ei käy. Mustikka on suomalaisen metsän parasta antia. Ja voi olla, että se saa kasvaa koko kesän ihan rauhassa, mitä puunkorjuutoimenpiteisiin tulee! Raparperi on pahaakin. Jos teille jästipäille ei mikään kelpaa, niin jatkamme sulkua vaikka maailman tappiin!

- Me ryhdymme lakkoon!

- Hyvät herrat, onko todettava, että neuvottelut ovat jälleen jumiutuneet? Ilmoitanko tiedotusvälineille, että jatkamme mahdollisesti ensi viikolla?

- Minun puolestani vaikka ensi kesänä!

- Noh, ei tässä nyt sentään liioitella kannata. Ei sillä, etteivätkö meidän rivit kestäisi pitkäänkin tätä. Minä ja jäsenkuntamme toivotammekin tässä samantien sinulle Arto, hyvää Juhannusta!

(alkaa yleinen sekaannus, jonka turvin syväkurkkumme livahtaa muka wc:hen, tarkoituksenaan kuitenkin luovuttaa nauhoitus ulkopuolella odottavalle agentille...)

Ja näin pääsimme todistamaan, mitä sovitteluissa tapahtuu silloin, kun kamerat eivät ole paikalla.