Lokastradamus siirtyi astraalikehossaan aivan uudelle energiavärähtelytasolle ja koki suuren ykseyden universumin universaalin tietoisuuden kanssa. Hän ohitti matkallaan niin monta ulottuvuutta, että sekosi laskuissa, mutta lopulta Kosminen Tieto loisti hänelle kaikessa kirkkaudessaan.

Hän oli kovin hämmentynyt, sillä onhan ihmiselle - niin suuri profeetta ja näkijä kuin hän onkin - musertavaa saada yhtäkkiä tietää kaikki; kokea Suuri Viimeinen Valaistuminen. Hän näki kuin videoesityksenä koko maailman historian, nykyhetken ja tulevaisuuden. Kuvat olivat tietenkin symbolisia ja ihmiskunnan on osattava tulkita ne oikein ymmärtääkseen tuon kauniin, mutta traagisen tarinan.

Hän oli seikkailustaan kovasti järkyttynyt, eikä kuulemma vielä oikein tiedä, uskaltaako kertoa kaikkea näkemäänsä - ihmiskunta ei ole siihen vielä valmis - mutta jotakin hän lupaa paljastaa täällä aina silloin tällöin.

Näin hän aloittaa:

Me emme todellakaan ole yksin. Näin tähtitarhojen halki vaeltaessani monen eri kulttuurin edustajia suhahtelemassa ulottuvuudesta ja madonreiästä toiseen - poimunopeudella - kuin kapteeni Kirk konsanaan. Heillä oli hallussaan ylimaallinen hyperteknologia, mutta he eivät suostuneet paljastamaan sen saloja viestiessämme toisillemme telepaattisesti. Sen sijaan he ohi ajaessaan vilkuttivat iloisesti ja lähettivät musertavalla voimalla ajatusta rauhasta ja rakkaudesta. Peace and Love! Oi, jos kaikki ihmiset kokisivat sen niin he ymmärtäisivät!

Perillä Kosmisen Tietoisuuden Suuressa Valtakunnansalissa näin suuren kirkkauden ja se Suuri Kirkkaus tuli minuun; Valo tuli lihaksi, Valo oli kaikki tieto ja kaikki tieto tuli minuun.

Näin sekavina kuvina kaiken menneen, nykyisen ja tulevan. Olin järkyttynyt, mitä uskaltaisin kertoa? Mutta Suuri Kosminen tiesi pulmani ja evästi minua kotimatkalle sanoen: "Sinussa on kaikki tieto. Tiedät kun aika tulee."

"Aha", vastasin ja singahdin jälleen energiavirtojen vietäväksi. Astraalikehoni oli jo kovilla - ainakin kymmenkertainen valonnopeus on tottumattomalle melkoista huikua.

Mitä olin nähnyt? Muistaisinpa ja tajuaisinpa kaiken. Mitä esimerkiksi tarkoittaa seuraava näky tulevaisuudesta:

Näen maan ylhäältä, lähestyn sitä. Paksut pilvet peittävät Skandinavian, lähestyn näköjään Keski-Suomea. Sukellan pilviin ja pilvistä ulos. Näen kotoisen kesäisen maalaismaiseman samalla kun sade kastelee minut hetkessä läpimäräksi. Kaikki on harmaata, yhtäkkiä oivallan - täytyy olla yö. Eteeni nousee yksinäinen mökki... kurkistan ikkunasta sisään... Ja katso - Pihtiputaan Mummohan se siinä katselee kiikkustuolissa kissa sylissään vanhaa Saloraansa keskellä yötä! Töllössä näyttäisi olevan suuret yleisurheilukisat meneillään... yleisö katsomossa näyttää kumman kiinalaiselta... näky on kokonaisuudessaan niin hellyttävä, etten lainkaan tajua mikä siinä on pielessä...

Ensi kerralla: Lisää enemmän tai vähemmän selviä näkyjä! Ja edelleen täysin ilmaiseksi!