Kansalaiset, medslutare!
Olemme kokoontuneet tietokoneidemme ääreen viettämään yhdessä, tai erikseen - kukin juhlakuntonsa mukaan - tätä juhlapäivää; Suomalaisen Työn Muistopäivää. Kuten mainio sanaseppo Matti Pitko Aamulehdessä kiteytti: "Työ karkasi Kiinaan, mitä meille jää? Jää kiekko." Tuohon sanoisin itse, että olenhan siitä kuullut minäkin, siis jääkiekosta; vaan enpä ole aikoihin nähnyt - olisikohan ollut viimeksi Globenissa -95?
Mutta asiaan: Wappu on kewään ja ilon, sekä juopottelun ja örweltämisen Suuri Riemujuhla. Se, joka tätä juhlaa jollakin sopivalla käytöksellä häiritsee, tuomittakoon ankarimman mukaan siihen rangaistukseen, jonka laki kustakin rikoksesta erikseen on jo pitkään lakannut määräämästä. Lopuksi toiwotan kaikille rrriemullista työn muistojuhlaa!
Hei, älkääs menkö! Lukekaamme vielä yhteen ääneen wappuhenkinen uskontunnustuksemme:
Minä uskon humalaan; alkoholiin, Kaikkivaltiaaseen
taivaan ja helvetin luojaan
ja pulloon ruskeaan ja kirkkaaseen,
humalan ainoaan tuojaan; meidän Herraamme
joka sikisi pyhästä viljasta,
syntyi neitsyiden kauhuksi,
kärsi kieltolain aikana,
salaa poltettiin, käryttiin, ja maahan haudattiin
astui alas kurkusta,
nousi kolmantena päivänä vatsasta,
astui ylös yökkäyksin,
istuu kaupan hyllyssä, myyjän kaikkivaltiaan väärällä puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan janoisia ja kuolleita
ja pullon henkeen,
lihan yhteyden seurakunnan,
pahan krapulan, syntien muistamisen,
ruumiin kärsimyksen,
ja iankaikkisen katumuksen.
Kommentit