Vuodenvaihde on erilaisten vuosikatsausten aikaa. Niinpä Vitutuslokikin kääntää katseensa taaksepäin ja katsoo, tulivatko vuoden vitutukset varmasti kirjattua. Mitä jäi käteen kuluneesta vuodesta? Mitkä olivat vitutuksen huipentumat? Entä mikä on meininki tulevaisuudessa? Jaksaako Vitutusloki yhä kamppailla ajan pyörteissä vastavirtaan?
Ensinnäkin, Vitutusloki elää ja voi hyvin. Tämä homma on uskoakseni kehittynyt paljon siitä suosta, mihin oltiin välillä vajoamassa. Ehkä joka asiaa ei todellakaan kannata yrittää kommentoida. Hiljaisuuskin voi olla kannanotto.
Tämä on ollut kaiken kaikkiaan erittäin hyödyllinen projekti. Maailmankuvani - joka muuten on tiivistettynä esillä tuossa vasemmalla olevassa linkkilistassa - on selkiintynyt matkan varrella, monta asiaa olen joutunut ajattelemaan uudestaan ja miettimään parempia perusteluja. Tästä kiitos aktiivisille kommentoijille. Lämmin kiitos myös niille, jotka ovat nähneet hyväksi linkittää tätä osoitetta omalla sivullaan tai yksittäisiä juttujani jopa keskustelupalstoilla. Ehkä saan joskus aikaiseksi oman vastaavan linkkilistan - siis sellaisen, joka ei julista, vaan ohjaa. (Ohjaukseksihan tuo nykyinenkin on tosin tarkoitettu...)
Kirjoitukseni ovat saattaneet loukata joitakin. Olen hyökännyt toistuvasti joidenkin pyhinä pitämiä arvoja ja oppeja vastaan, jopa pilkannut niitä. Olen puhunut kuolemastakin monen mielestä mitä sattuu. "Noin voi sanoa vain se, joka ei ole koskaan menettänyt läheistään", eikö niin? Älkää suotta huolehtiko, olen minä kuolemaa nähnyt, ihan läheltäkin. Ja kun noutaja jonain päivänä saapuu Lokaajaa hakemaan, niin sitten lähdetään, ei siinä sen kummempaa. Pitää yrittää elää niin, ettei tarvitse pelätä kuolemaa.
"...täältä ei lähdetä huutavin suin, vaan ylväästi lausuen: kiitos!"
En siis aio pyydellä anteeksi sanomisiani. Kenenkään ei pidä ottaa henkilökohtaisena loukkauksena hyökkäyksiäni uskontoja ja muuta taikauskoa vastaan. Ei edes niiden, joiden nimi on täällä mainittu. Olen silloinkin hyökännyt heidän sanomisiaan, en heitä itseään vastaan. Ja tätä on jatkossa tiedossa lisää, kyllä vain! :)
Moni on siellä miettinyt varmasti myös, kuinka kauan joku voi nimimerkin suojasta huitoa kaikkea mikä liikkuu ja vielä kohdistaa iskujaan muita nimeltä mainiten!
Tämä onkin tärkeä pointti. Kuten sanoin, en mainitse täällä kenenkään nimeä loukatakseni. Ja muistaakseni kaikki asiat, jotka olen jonkun nimeltä mainitsemani henkilön sanomaksi tai kirjoittamaksi ilmoittanut, on jo julkaistu jossain ennen tätä. Minulla on käsittääkseni täysivaltaisena kansalaisena ja veronmaksajana oikeus kommentoida julkisuuden henkilöiden julkisuudessa jo olevia puheita. Ja koska en ole itse heitä julkisuuteen nostanut lausuntojaan antamaan, aion pitää kiinni kansalaisoikeudestani kommentoida nimimerkin suojasta. Minä en koe olevani julkisuuden henkilö; nimelläni ei ole - eikä sillä saa olla - toistaiseksi mitään merkitystä. Jos tavallisen kansalaisen oikeutta kirjoittaa nimimerkillä aletaan rajoittaa, ollaan vaarallisella tiellä.
Jos joku kaikesta huolimatta kuitenkin kokee tulleensa täällä väärin kohdelluksi, tai peräti vääristellyksi, niin ottakoon yhteyttä. Asialliset vastineet tullaan julkaisemaan hyvän hutkivan kansalaisjournalismin periaatteiden mukaisesti.
No niin, olipa siinä esipuhetta kerrakseen. Mutta noilla opeilla homma jatkuu ja meno senkuin pahenee. Pysykää kyydissä.
* * *
Sitten siihen vuosikatsaukseen. Tähän tulee tosin vain hyvin typistetty versio, laajemmasti asiaa puidaan viimeistään uudenvuodenpäivänä...
Näinä päivinä on Aasian tsunami-katastrofi taas kaikkien mielessä. Oli hyvä, etten yrittänyt aloittaa Vitutuslokia juuri sen tapahduttua - olin nimittäin aika järkyttynyt ja masentunut. Niin, kyllä tämän kirjoittajalla normaalit inhimilliset tunteet ovat, vaikkei se näistä jutuista aina välittyisikään.
Olemme saaneet tv-dokumenttien myötä elää taas uudestaan noita hetkiä, jolloin luonto antoi kaikkivoipaisuuden harhoissa elävälle ihmiskunnalle oppia oikein isän kädestä. Lähes samahan toistui sittemmin Amerikan mantereella, tosin pienemmässä mittakaavassa. Jälleen oli asialla vesi, tuo elämämme antaja ja edellytys.
Kaikkien noiden tuhojen, inhimillisen hädän ja surumme keskellä meidän olisi nyt viimeistään jo nähtävä luonnonkatastrofien - jotka muuten ovat katastrofeja vain ihmisen näkökulmasta - tarjoama opetus: allamme on todellakin Elävä Maa. Ihmislajin aika on Äiti Maan ja koko universumin kaoottisessa historiassa vain yksi ilkikurinen silmänisku. On äärimmäisen järkyttävää ja surullista, että jotkut koulujakin käyneet ihmiset vielä tänä päivänä kuvittelevat olevansa kaiken tarkoitus.
Ehkä olisi jo aika niiden, joiden jumala on vielä taivaassa, painaa päänsä nöyrästi ja katsoa jalkojensa juureen. Siellä olisi paljon konkreettisempi kohde palvonnalle. Eikä sillä mene nykyään mitenkään erityisen hyvin. Se on meille elämämme antanut ja se voi sen pois ottaa - tuosta vain, silmänräpäyksessä. Maa on ollut ennen meitä ja Maa tulee olemaan meidän jälkeemme. Kauanko se meitä päällään sietää, riippuu hyvin paljon meistä itsestämme.
* * *
Vuosi 2005 oli myös ahneuden vuosi. Pörssi voi hyvin, ihmiset eivät. Kaikki pyörii tehokkaammin kuin koskaan ennen, silti mihinkään ei ole varaa. Hyvinvointivaltio on ajettu alas, vallitsee viidakon laki.
Olen puhunut täällä suomalaisen työn ja työntekijän puolesta. Eräs asia on unohtunut: suomalainen pienyrittäjä; hän on yhtä lailla uusliberalistisen taloususkontomme uhri! Hän raataa velkavankeudessaan ympäripyöreitä päiviä ilman työsuhde- tai palkkaturva-etuja. Hän ei voi vaihtaa työpaikkaa eikä mennä lakkoon. Hän ei saneeraa tai irtisano pörssikursseja nostaakseen. Hän elää kädestä suuhun, kuten työntekijänsäkin.
Mutta ketä hän äänestää vaaleissa? Ettei hän vain antaisi tukeaan juuri niille voimille, jotka tämän kurjuuden ovat aikaan saaneet? Jostakinhan ne äänet tulevat? Jos tosirikkaiden etuja ajavat tahot saisivat ääniä vain tosirikkailta, niiden kannatus olisi jotain ihan muuta kuin mitä se nykyään on.
Vuoden 2007 eduskuntavaalit ovat kansakunnan kohtalon vaalit. Jos ihmiset eivät silloin viimeistään herää ja äänestä koko poliittista kenttää uusiksi, niin sitten se on menoa - pelastukoon, ken voi.
* * *
Raskaan liikenteen ongelmat ovat olleet täällä esillä useaan otteeseen. Eivätkä ne ole yksin sen alan vaivoja, koskettavathan ne ensi kädessä kaikkia tiellä liikkujia ja lopulta koko yhteiskuntaa.
Kuljetusala sairastaa. Se on kuitenkin vain oire koko yhteiskuntamme sairastamisesta. Eikä tässä nyt enempää kuin se, mitä television uutiskuvat kertoivat joulun menoliikenteestä. Huomasitteko saman; kuvat kertoivat suomalaisista valtateistä, ei ollut mitään jatkuvaa lumipyryä, silti tiet olivat aivan jäisiä ja hoitamattoman näköisiä. Ja Liikkuvien edustaja vielä hurskasteli kuvassa jotain tienpidosta! Missä se tienpito nyt oli? Kuka muistaa ajan, jolloin ei tarvinnut jatkuvasti ajaa jäisiä valtateitä? Montako ihmistä Konginkankaalla tai Loimaalla (tai missä lie) olisi kuollut, jos tiet olisi suolattu kunnolla?
Tulee siinä säästetyille suolanmuruille ja työtunneille kova hinta.
* * *
Olkoon vitutuskatsauksemme tällä erää siinä. Ehkä tosiaan rääpäisemme aihetta laajemmasti viimeistään uudenvuodenpäivänä...
Loppumasennukseksi viitataan eilisten kympin uutisten loppukevennykseen ja todetaan, että huuhaa se vasta elääkin ja hyvinvoi. Maikkarilta nyt voi odottaa mitä tahansa, mutta että uutisissa! Olivat nimittäin päästäneet tamperelaisen taikavarpumiehen esittelemään "taitojaan" telkkariin lähes parhaaseen katseluaikaan. Heppu kulki varpu tanassa pitkin Koskikeskuksen käytäviä ja löysi "vaarallisia vesisuonia" vähän sieltä sun täältä. Ja maasäteily sitä ja maasäteily tätä.
Sama äijä on tosin esitellyt "Jumalan lahjaansa" ja ylimaallisia uskomuksiaan jo Aamulehdessäkin pitkin syksyä. Ja ilman pienintäkään kritiikkiä itse median taholta. Minkälainen yleissivistys toimittajilla nykyään on? Mitähän seuraavaksi? Saammeko piankin kuulla astrologien ja meedioiden veikkauksia presidentinvaalien tuloksesta? Kuten radio UusiKissFM (vai miten se nyt meni), jonka aamushown juontajat soittivat taannoin eräälle "selvänäkijälle", että kuka se voittaakaan Big Brotherin. Meedio-täti tiesi toki ennustaa, että Antti A:han se...
Ja varpumiehistä, kaivonkatsomisista ja "maasäteilystä" innostuneille on lukemista tuolla:
Kommentit