Nyt jumaliste ne paperikoneet käyntiin ja heti! Tilanne on niin järjetön, etten sanotuksi saa. Te metsäteollisuuden patruunat olette muka huolissanne siitä, että paperiteollisuuden edellytykset toimia Suomessa säilyisivät - sen tähden ajatte tiettyjä huononnuksia alan sopimukseen. Kuitenkin sanotte, että Suomen paperitehtaat joutavat seisomaan vaikka 'maailman tappiin', ellei vaatimuksiinne suostuta! Ei kuulostakaan enää niin köyhältä?

Paperiteollisuus tahkoaa voittoa joka päivä miljoonia ja taas miljoonia euroja. Vuodessa niistä kertyy miljardeja. Joka ikiselle yhtiölle. Eikö teille jumalauta mikään riitä? Hajotatte mieluummin koko suomalaisen sopimusjärjestelmän. Te, jotka siellä Metsäteollisuuden johdossa istutte - te olette vieraantuneet elämästä. Teillä ei ole mitään käsitystä tavallisen duunarin arjesta. Hän haluaa vain turvatun työpaikan. Hän haluaa vain sellaisen toimeentulon, jonka varaan voi suunnitella elämää eteenpäin. Siis aivan mitättömän pienen siivun teidän miljardeistanne.

Sitä paitsi te sahaatte myös omaa oksaanne. Ei ole teidänkään hyvä olla sen jälkeen, kun ay-liike on kyykytetty ja yhteiskuntarauha mennyttä. Paitsi, jos ette piittaa paskaakaan koko asiasta? Jospa teillä on jo oma veroparatiisisaari valmiiksi katsottuna? Ja menoliput ostettu?

Tapanne neuvotella - tai siis olla neuvottelematta - on aiheuttanut työmarkkinoille aivan ennen näkemättömän pattitilanteen. Teidän neljän viikon työsulkunne on täysin suhteeton vastaus työntekijöiden kahden päivän lakkoon! Se haittaa myös kymmenien tuhansien ei-paperityöntekijöiden toimeentuloa. Oletteko te hulluja?

Ja missä on hallitus 'ruotuun siitä' -vaatimuksineen nyt, kun olisi todella aihetta? Kyllä sieltä tuli pikaista kommenttia silloin, kun oli kysymys muutaman perkeleen bussin kulkemisesta! Mutta kun koko maata pannaan polvilleen, ei olekaan mitään sanottavaa? Ja missä on eduskunta? Onko Suomessa sellaista? Kansanedustajilla on oikeus lopettaa tämä järjettömyys, tehkää se!

Mielestäni pitkään aikaan järkevin kommentti asiaan tuli tänään Lauri Ihalaiselta SAK:n valtuuston kokouksessa Kiljavalla. Hän esittää välirauhaa lukkiutuneeseen tilanteeseen:

- Koska työkiista on jumissa ja voi pahimmillaan jatkua pitkään – eikä siitä voi seurata mitään hyvää kenellekään – olisi sovun etsimisen edellytysten rakentamiseksi harkittava uutta lähestymistapaa. Ilmapiiri on kiristymässä ja sovun aikaansaamisen henkiset lukot ovat tiukassa. Nyt tarvittaisiinkin välirauhasopimus osapuolten neuvotteluilmapiirin rakentamiseksi ja sovittelijan johdolla tapahtuvan sovittelutyön turvaamiseksi.

- Ajatuksena on, että tehtailla paiskattaisiin kättä, siirryttäisiin normaaliin päiväjärjestykseen ja otettaisiin lyhyt, syksyyn ulottuva lisäaika pääkiistojen ratkaisemiseksi. Ratkaisun tueksi määriteltäisiin riidan pääkysymyksistä riittävän selkeä tiekartta, toimeksianto, johon syksyyn mennessä tähdättäisiin. Tämä ajatus perustuu siihen yksikertaiseen näkemykseen, että ilmapiiri näin menetellen olisi syksyllä otollisempi aitojen ratkaisujen tekemiselle. Välirauha haastaisi osapuolet ponnistelemaan sovittelijan johdolla sovun aikaansaamiseksi. Toinen tie on jatkaa työnantajan nyt valitsemaa kovaa linjaa ja katsoa kenen kantti ja rahat riittävät.

- On tärkeä korostaa, että paperimiehet eivät ole massiivisessa lakossa vaan työnantaja estää töihin pääsyn työsululla. Työnantaja kantaa siis myös vastuun niistä mittavista taloudellisista menetyksistä, joita heidän toimeenpanemansa pitkä sulku aiheuttaa.

- On arvioitu, että kuukauden sulun kustannukset ovat lähes yhtä suuret kuin säästöt, jotka mahdollisesti kymmenen vuoden aikana kertyisivät, jos työnantajien heikennysesityksiin mm. seisokkiaikojen osalta päädyttäisiin. Kysymys on siis hyvin periaatteellisesta taistelusta. Taloudellisilla seurausvaikutuksilla ei työnantajille tunnu olevan suurta merkitystä. Nyt, sulun alettua, ei työnantajapuolella olla köyhiä eikä kipeitä. Voimien pullistelu perustuu harhakäsitykselle, että paperialalla voidaan toinen osapuoli pelotella selälleen. Näin ei tietenkään tule tapahtumaan. Työmarkkinahistoriassa on riittävästi esimerkkejä siitä, että selkävoittoja ei pidä kummakaan osapuolen koskaan yrittää.

- Työnantajien kannattaisi vielä kerran miettiä toimiensa järkevyyttä myös siitä näkökulmasta, että yhteisen elämän pitäisi tehtailla jatkua tämänkin kiistan jälkeen

Järkevää puhetta. Koneet käyntiin, ylityökielto pois ja neuvottemaan - tällä kertaa tosissaan. Eikä nousta siitä pöydästä, ennen kuin sopimus on valmis!