Yle esitti lähes päivälleen vuosi sitten Fernando Solanasin ohjaaman dokumenttielokuvan Argentiinan ryöstö, josta Journalisti-lehti kirjoitti mm. näin:

"Argentiinan ryöstö selvittää, kuinka presidentti Carlos Menem petti maansa. Entinen kapinallinen, "Tasankojen tiikeri" voitti vaalit vuonna 1989, ajoi maineikkaat pulisonkinsa, armahti sotilasjuntan johtajat ja rikkoi kaikki lupauksensa.

Menem ryhtyi Yhdysvaltain lakeijaksi ja antoi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin sanella talouspolitiikan. Hallinto korruptoitui ja parlamentti kokoontui poliisimuurin suojissa. Valtion budjetti hyväksytettiin Washingtonissa.

Valtion yritykset yksityistettiin, eli myytiin alihintaan amerikkalaisille ja eurooppalaisille. Sitä Solanas kutsuu kolonisaation jatkoksi. Maasta putsattiin omaisuutta satojen miljardien arvosta. Tuloksena oli hyperinflaatio ja ennätysmäinen köyhyys ja lopulta kapina vuonna 2001.

– Puhelinlaitos, öljy ja kaikki muu yksityistettiin ja ylikansalliset yritykset siirsivät pääomat ulkomaille. Mukana olivat Argentiinan mafiokratia, amerikkalaiset ja sveitsiläiset pankit ja IMF. Korruptio on kansainvälinen järjestelmä. Minun oli pakko tehdä taas dokumentteja, kun satoja ihmisiä päivässä kuoli nälkään ja helposti hoidettaviin sairauksiin, Solanas jyrisee."

Jotain tuttua?

En ole huomannut, että elokuvaa olisi esitetty uusintana, mutta syytä olisi. Suomi on samalla tiellä. Hyvinvointivaltiota romutetaan ennennäkemättömällä vauhdilla.

Suomessa tehdään sosiaalista kansanmurhaa. Taloustieteen ylipapit saarnaavat vapaan pörssikapitalismin uskonkappaleita ja hallitus ja suuri osa eduskuntaa on nöyrtynyt yhteiselle rahan ehtoolliselleen huomaamatta, että papin käsi käy samalla vilkkaasti heidän - siis kansan - taskuilla. Kansan, joka veisaa taustalla yhteistä kuluta, kuluta, osta, osta -virttään laittaen siinä ohessa kapitalismin kolehtihaaviin viimeisetkin roponsa, odottaen, joko se suomalaisen pörssimenehdyksen Paavi pian nousee saarnastuoliinsa liturgioitaan lukemaan.

Olen täällä pitkin matkaa ottanut esiin useita esimerkkejä pörssitaloutemme inhimillisestä umpikujasta; silti vain murto-osan siitä päivittäin toistuvasta uutistulvasta, joka monin eri tavoin osoittaa tilanteen toivottomuuden ja poliitikkojen kyvyttömyyden - tai haluttomuuden - tehdä jotain todella konkreettista ja uutta tilanteen korjaamiseksi ja uuden suunnan hakemiseksi. Ja kansa; se nukkuu ruususen untaan haaveillen vain uusimmista hölynpölyteollisuuden ihmeistä. Ihmisillä tuntuu olevan kaikki hyvin, jos rahat riittävät uuteen, entistäkin leveämpään taulutelevisioon.

Palvelualojen ammattiliiton Pam-lehti 6/06 kirjoittaa aiheesta otsikolla "Hyvinvoinnin harha". Linkki. Artikkelin ydin on mielestäni tässä:

"Bruttokansantuotteella mitattuna Suomi on nyt rikkaampi kuin koskaan aikaisemmin. Kasvanut varallisuus on laman jälkeen kuitenkin jakautunut huomattavasti aikaisempaa epätasaisemmin. Nopea talouskasvu ei ole poistanut työttömyyttä eikä köyhyyttä, vaan joukkotyöttömyydestä on tullut pysyvä ilmiö. Laman jälkeisten lihavien vuosien aikana yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja köyhyys ovat kasvaneet pitkin harppauksin. Ennennäkemättömän vaurauden keskelle on syntynyt hyvinvoinnin kasvusta osattomaksi jäänyt uusköyhälistö, jonka ydinjoukon muodostaa noin 200 000 henkilön vahvuinen pitkäaikaistyöttömien "armeija".

Hiljattain valmistuneessa Stakesin Suomalaisten hyvinvointi 2006 -kirjassa arvioidaan, että noin 600 000 suomalaista elää EU:n köyhyysriskirajan alapuolella. Tuloköyhyyden kasvu on Suomessa ollut 1990-luvun puolenvälin jälkeen OECD-maiden nopeinta.

"Valittu talouspoliittinen linja johtaa loogisesti tuloerojen ja muunkin eriarvoisuuden lisääntymiseen yhteiskunnassa," todetaan tutkimuksessa. Stakesin tutkijoiden mukaan yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen vaatisi suuria muutoksia politiikan sisältöön."

Samoilla linjoilla oli Berliinissä asuva suomalaistoimittaja Pertti Rönkkö edellisessä Pam-lehdessä (5/06) olleessa kolumnissaan "Hedelmät kateissa", jota ei jostain syystä lehden nettiversiosta löydy. Liian kovaa tekstiä? Rönkkö kirjoittaa mm. näin:

"Ay-toiminnalle on koittanut mitanoton aika. Yritykset eivät kaihda leikata työläistensä etuja ja antaa potkuja, jos osakkeenomistajien etu niin vaatii. Voitonpyynnissä ei työntekijöiden toimeentulo paljon paina. Suurimpia voittoja tekevät eniten väkeä irtisanovat yritykset. Työläisten sadan vuoden aikana kamppailemat edut ovat vaarassa murentua pala palalta. Pyörät pyörivät pelottavalla vauhdilla taaksepäin. Sosiaalisella markkinataloudellaan ylpeilevä Saksa on varoittava esimerkki. Työaikoja pidennetään, palkkoja pienennetään, eläkeikää nostetaan ja sosiaaliturvaa karsitaan. Irtisanomissuojastakin on luovuttu nuorten ja uusien työntekijöiden kohdalla. Markkinatalous jyllää täysillä, eikä sosiaalisuudesta ole jäljellä kohta hajuakaan.

Yhä useammat kysyvät, että mihin koriin ovat kertyneet luvatut maapalloistumisen, vapaan kaupan ja EU:n hedelmät. Viiden hyvän ja kuuden kauniin sijasta työttömyys ei ole pahentunut pelkästään Saksassa vaan koko Euroopassa. Maailman mittakaavassa ei näytä sen paremmalta. Maailmankaupan vapauttamista innokkaasti ajaneet poliitikot lupasivat, että uusi talousjärjestys tasoittaa toimeentuloeroja, lieventää kurjuutta ja lisää kaikkien hyvinvointia. Miten onkaan käymässä? Tosiasiassa hätä on suurempaa kuin aikaisemmin. Suut eivät täyty suurista puheista. Kuilu rikkaiden ja köyhien maiden välillä on syventynyt, vaikka päättäjät lupasivat päinvastoin. Kaupan vapauttaminen on tasoittamassa maapallon yhdeksi suureksi markkina-alueeksi, jossa tavarat teetetään siellä, missä työvoima on halvinta ja nöyrintä ja myydään siellä, missä tiedossa ovat mehevimmät voitot. Palveluissakin systeemi toimii. Halpaa työvoimaa tuodaan rajan takaa. Pulleat työttömyyskortistot takaavat työnantajille, että työvoima pysyy lestissään eikä vaadi liikoja, koska portin takana riittää tulijoita."

Näin siis Pertti Rönkkö Saksasta. Kuinka kauan tämä kehitys saa jatkua Suomessa, milloin tulee herätys? Milloin tämä kansa herää puolustamaan oikeuksiaan kaduille, niinkuin ranskalaiset? Milloin täällä huomataan, että Suomi on myyty ulkomaisille sijoittajille ja meille on jäänyt vain jatkuva "joustaminen" heidän voittojensa kasvattamiseksi? Milloin ihmiset huomaavat olevansa vain miinusmerkkisiä lukuja turbokapitalistien taseissa?

Milloin me huomaamme, että kyseessä on Suomen ryöstö?



*JATKOKSI

Kalle Isokallion kolumnista "Valtio-kapitalismia", [Iltalehti 10.4.06]: (boldaus minun)

"Olen vuorineuvos Jukka Härmälän kanssa samaa mieltä siitä, että Fortum on valtiollistettava välittömästi."

"Imatran Voiman, joka oli Fortumin nimi ennen tätä katastrofaalista yksityistämistä, toimitusjohtajan vuorineuvos Kalevi Nummisen vuosipalkka oli pienempi, kuin Fortumin tiedotusjohtajan ansiot kuukaudessa. Tiedotusjohtajan!!!"

Tilanne on niin mieletön, että vuorineuvoksetkin ehdottelevat jo suuren suomalaisen pörssimenehdys-yhtiön kansallistamista! Miten tässä nyt näin kävi.

*Lisää löylyä (11.4.06)

Ilta-Sanomat kertoo tänään työväkeään poispotkineiden pörssiyhtöiden johtajien ansiokehityksestä. Otsikko: "Väkeä ulos, pomojen ansiot ylös", ja alaotsikko: "Elcoteq kertoi 120 työpaikan vähennyksistä - toimitusjohtajan vuosipalkka nousi 661 000 euroa."

Tekstistä voimme poimia seuraavaa:
"Suomen suurimpien pörssiyhtiöiden tekemät irtisanomiset johtavat usein yritysjohtajien muhkeisiin palkankorotuksiin. Esimerkiksi elektroniikan sopimusvalmistajan Elcoteqin toimitusjohtajan Jouni Hartikaisen palkka nousi viime vuonna peräti 151 prosenttia. Hartikaisen ansiot nousivat lähes 1,1 miljoonaan euroon.
Elcoteq ilmoitti kuukausi sitten aloittaneensa yt-neuvottelut 120 työntekijän vähentämiseksi Suomesta.

Myös Kemira GrowHow'n toimitusjohtajan Heikki Sirviön ansiot nousivat viime vuonna kohisten noin 475 000 euroon. Nousua oli hulppeat 111 prosenttia.

Samaan aikaan tavalliset keskituloiset palkansaajat joutuivat tyytymään viime vuonna noin 3,6 prosentin palkankorotukseen."

"Ennätyksellisen rajulla saneerausohjelmalla suomalaisia ruoskinut UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen palkittiin viime vuonna 52 prosentin palkankorotuksella."


Iltalehti puolestaan kertoi 5.4.06 UPM:n hallituksen jäsenten kokouspalkkioista. Puheenjohtaja Vesa Vainiolle maksettiin yhdeksästä kokouksesta palkkiota vaatimattomat 160 000 euroa (= lähes miljoona markkaa). Suurinta palkkiota maksaa kuitenkin jo mainittu Elcoteq, jonka hallituksen puheenjohtaja Antti Piippo kuittaa viime vuodesta 600 000 euron (= yli 3,5 miljoonan markan) kokouspalkkiot.

Jutussa mainitaan monia muitakin maamme napamiehiä, mm. muuan öljybisnekseen siirtyvä Jorma Ollila, jolle Nokia "maksaa jatkossa hallituksen vetämisestä" 375 000 euron (= yli 2,2 miljoonan markan) palkkion vuodessa. Viime vuonna kokouksia oli 13.

Tulee näistä äijille kova tuntipalkka.

Eli samaan aikaan kun itketään yhtiöiden "kurjaa kuntoa" ja siirretään tuotantoa orjatyömaihin, nämä Suomen todelliset johtajat kuittaavat itselleen täysin kansalaisten käsityskyvyn yli meneviä palkkioita. Vieläkö joku kysyy, miksi näyttää, että Suomea ryöstetään häikäilemättä, niin kauan kuin ryöstettävää vielä on?