Ainahan se on tiedetty, että puuhastelu hyväpalkkaisessa poliitikon toimessa vieraannuttaa ihmisen normaalista elämästä. Sitä lakkaa muistamasta millaista oli, kun joskus saattoi olla rahasta tiukkaa ja nälkäkin ehkä välillä suolenmutkassa murahteli. Suomen eduskunta, jonka touhuiluun viittasin jo edellisessä tekstissä, on vajonnut niin alas, että on nyt viimeistään lopullisesti ja täydellisesti unohtanut kenen asialla sen piti olla. Siellä halutaan eroon kansanedustajien poissaolojen valvonnasta!
Mitä tästä miettii tavallinen työntekijä? Hän, joka ei uskalla olla edes sairaana poissa työpaikaltaan?
Sitä saattaisi kuvitella, että näin vaalien lähestyessä arvoisat kansanedustajamme mieluummin hiukan ryhdistäytyisivät. Mutta ei - tehdään juuri päinvastoin. Miksi? Onko tarkoitus kyllästyttää kansa lopullisesti pois vaaliuurnilta? Että vain pienenevä hyväosaisten, asioiden tilaan tyytyväisten joukko kävisi enää äänestämässä, muiden tuhahtaessa koko pelleilylle? Tässäkö varmin tapa taata, että mikään ei pääse koskaan muuttumaan?
Mitä tästä miettii tavallinen työntekijä? Hän, joka ei uskalla olla edes sairaana poissa työpaikaltaan?
Sitä saattaisi kuvitella, että näin vaalien lähestyessä arvoisat kansanedustajamme mieluummin hiukan ryhdistäytyisivät. Mutta ei - tehdään juuri päinvastoin. Miksi? Onko tarkoitus kyllästyttää kansa lopullisesti pois vaaliuurnilta? Että vain pienenevä hyväosaisten, asioiden tilaan tyytyväisten joukko kävisi enää äänestämässä, muiden tuhahtaessa koko pelleilylle? Tässäkö varmin tapa taata, että mikään ei pääse koskaan muuttumaan?
Kommentit